Mod Rator London

Shetland Sheepdog - Split the breed

Mod Rator London
1055 signers. Almost there! Add your voice!
96%
Barbora H signed recently
Joan chater signed recently

This Petiton will in the end of the prosess be handed over to The Kennel club in Uk.

Scroll Down for Petition in more languages.

1: ENGLISH

2: FINNISH

3: GERMAN

4: FRENCH

1: Petition to recognise the American Shetland Sheepdog as a separate breed

The Shetland Sheepdog was first given separate classification by the UK Kennel Club in 1914 and the first CCs were awarded in 1915, and since then the history of this native British breed has been well documented by many of the “custodians” of the breed. The Scottish Shetland Sheepdog Club was formed in 1909 followed by the English Shetland Sheepdog Club in 1914.

The breed has gradually become very popular in many other countries of the World. Australia and New Zealand have breed clubs where breeders have, over many years, imported stock from the UK and have established strains of their own while still maintaining the Standard of the Country of Origin. Scandinavia have also very successfully imported UK bred Shelties into their countries and formed breed clubs to protect and maintain the correct type according to the UK Standard. Denmark established their breed club in 1948, followed by Norway in 1964, Sweden in 1967 and Finland in 1984. Many other European countries, all under the umbrella of the FCI who adopt the Standard of the Country of Origin, have breed clubs. France, Germany, Belgium, The Netherlands, Italy, and Russia. Over many years all these countries have produced some beautiful Shelties and have established close ties with the UK breeders in order to maintain the correct type.

The first Shetland Sheepdogs were exported to the United States in the mid to late 1900s and the American Shetland Sheepdog Association was founded in 1929. Since that time the breed in that country has evolved into a different type to that bred in the UK and many other countries of the World. They have written a different standard with the result that the Shetland Sheepdog in the US is heavier and much more exaggerated in type compared to that of the original type and many would say that the Sheltie in America has now become a different breed.

In the last decade, there has been a gradual increase in the number of Shelties being imported from the US by exhibitors in Australia and Scandinavia and some other European countries who “admire” the different type and who have little interest in maintaining the type and character of the original Shetland Sheepdog.

The present situation in many countries of the World is very distressing for the established breeders in that those who favour the US type are in some cases, influencing the newer breeders and together they are in danger of dominating the breed in these countries by promoting the US type. Therefore all the work done by the dedicated breeders who have put years of thought into their breeding lines and continued to import top quality stock from the UK to continue to maintain correct type is now becoming redundant

In the UK there are dogs of the American type appearing in the show ring and also being bred from, so it will not be long before the British breeders will face a similar situation. There is a worry amongst established and knowledgeable breeders that this may begin the demise of yet another native British breed.

There is a great strength of feeling across the World that the Breed should now be divided into The Shetland Sheepdog (the Standard as defined by the UK Kennel Club) and the American Shetland Sheepdog. The two Standards are not dissimilar but there are marked differences.

The other big concern is that the Shetland Sheepdog in America does have a list of hereditary diseases which, at the moment, are very rare in those bred to the UK Standard. Von Willebrand’s disease and Familial Dermatomyositis are just two of the problems for breeders in the US and if the bloodlines are mixed it may well be that these horrendous diseases begin to crop up in other countries where up until now they are virtually unknown

There are other breeds which have divided successfully e.g. Cocker Spaniels and American Cockers, Staffordshire Bull Terriers and American Staffordshire Terriers, and we feel that the time has come to recognise the Shetland Sheepdog and the American Shetland Sheepdog as two separate breeds.

2: Finnish

VETOOMUS AMERIKKALAISTYYPPISEN SHETLANNINLAMMASKOIRAN TUNNUSTAMISEKSI OMAKSI ERILLISEKSI RODUKSI

Englannin Kennelklubi tunnusti shetlanninlammaskoiran omaksi rodukseen v. 1914, ja ensimmäiset näyttelysertifikaatit (engl. CC) jaettiin Brittein saarilla v. 1915. Näistä rodun alkuajoista lähtien rodun harrastajat ovat tehneet tarkkoja dokumentteja tämän alkuperältään brittiläisen rodun vaiheista. The Scottish Shetland Sheepdog Club perustettiin Skotlannissa v. 1909, ja The English Shetland Sheepdog Club seurasi perässä 1914.

Rotu on vähitellen muodostunut erittäin suosituksi myös muissa maissa. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on rotuyhdistyksiä, joiden kasvattajajäsenet ovat tuoneet vuosien varrella siitosmateriaalia Brittein saarilta, ja he ovat perustaneet omia linjojaan noudattaen alkuperämaan rotumääritelmää. Pohjoismaihin on myös menestyksekkäästi tuotu shelttejä Brittein saarilta. Pohjoismaihin perustettiin rotuyhdistyksiä säilyttämään ja edistämään oikeaa, alkuperämaan rotumääritelmää vastaavaa rotutyyppiä. Tanskaan perustettiin rotuyhdistys v. 1948, Norjaan v. 1964 ja Ruotsiin v. 1967. Suomeen perustettiin kahden rotua harrastavan yhdistyksen sulautuessa yhteen rotujärjestö v. 1984. Monissa muissakin Euroopan maissa on rotuyhdistyksiä, jotka toimivat eri maiden Kennelliittojen yhteistyöelimen FCI:n alaisuudessa ja noudattavat FCI:n vahvistamaa alkuperämaassa Brittein saarilla kirjoitettua rotumääritelmää. Näistä maista voidaan mainita Ranska, Saksa, Belgia, Hollanti, Italia - ja Venäjä. Vuosien saatossa näissä maissa on kasvatettu kauniita shelttejä, ja näiden maiden kasvattajat ovat tehneet läheistä yhteistyötä brittiläisten kasvattajien kanssa tarkoituksenaan säilyttää oikea rotutyyppi.

Ensimmäiset shetlanninlammaskoirat vietiin Yhdysvaltoihin 1900-luvun alussa, ja rotuyhdistys The American Shetland Sheepdog Association perustettiin v. 1929. Yhdysvalloissa rotu alkoi kehittyä eri suuntaan kuin alkuperämaassa Brittein saarilla, samoin kuin useissa muissakin maissa. Yhdysvalloissa rotumääritelmä kirjoitettiin uusiksi sillä seurauksella, että amerikkalaistyyppinen sheltti on rakenteeltaan raskaampi ja huomattavasti liioitellumpi kuin brittityyppinen sheltti. Tästä johtuen useat shelttiharrastajat ovat sitä mieltä, että Yhdysvalloissa kehitetty shetlanninlammaskoira on oma erillinen rotunsa.

Viime vuosikymmenellä amerikkalaistyyppisiä shelttejä on tuotu Yhdysvalloista yhä enenevässä määrin Australiaan, Pohjoismaihin ja muihin Euroopan maihin. Amerikkalaistyyppiset sheltit ovat saaneet ihailijoita erilaisuudellaan, visiolla alkuperäisen brittisheltin tyypistä ja luonteesta ei ole juuri ollut painoarvoa.

Nykytilanne useissa maissa on hyvin vaikea, sillä amerikkalaistyypin suosijat vaikuttavat usein voimakkaasti uusiin shelttikasvattajiin, ja rotu on vaarassa amerikkalaistua kokonaan. Tästä seuraa, että vuosikausia kasvatustyötä tehneiden ja laadukkaita koiria Brittein saarilta tuoneiden kasvattajien työ oikean rotutyypin säilyttämiseksi on menossa hukkaan.

Brittein saarille on myös tuotu amerikkalaistyyppisiä shelttejä. Niitä esitetään näyttelyissä ja niitä käytetään jalostukseen, joten ennen pitkää brittikasvattajat ovat samassa tilanteessa kuin kasvattajat niissä maissa, joissa amerikkalaistyyppiset sheltit alkavat olla enemmistönä. Pitkään rotua alkuperämaan rotumääritelmän mukaan kasvattaneiden keskuudessa on herännyt huoli siitä, että kehitys saattaa johtaa jälleen yhden brittiläisrodun alasajoon.

Shelttiharrastajat ympäri maailmaa ovat vahvasti sitä mieltä, että nyt on aika jakaa shetlanninlammaskoira kahteen eri rotuun, jotka ovat

1. Shetland Sheepdog, jonka rotumääritelmä on Englannin Kennelklubin hyväksymä, sekä
2. American Shetland Sheepdog

Näiden kahden tyypin rotumääritelmät eivät ole kokonaan erilaiset, mutta rotumääritelmissä on selkeitä eroavaisuuksia.

Toinen iso huolenaihe ovat amerikkalaisshelteillä esiintyvät sairaudet, jotka tällä hetkellä ovat ERITTÄIN HARVINAISIA brittityyppisillä shelteillä. von Willebrandin tauti sekä FD (Familial Dermatomyositis) ovat esimerkkejä shelttien ongelmista Yhdysvalloissa. Mikäli brittiläisiä ja amerikkalaisia verilinjoja sekoitetaan keskenään, saattavat nämä vakavat sairaudet esiintyä yhtäkkiä myös siellä, missä niitä ei käytännöllisesti katsoen vielä edes tunneta.

On muitakin rotuja, jotka on onnistuneesti erotettu kahdeksi erilliseksi roduksi, esim. cockerspanieli ja amerikancockerspanieli, staffordshirenbullterrieri ja amerikanstaffordshirenterrieri. Me tämän vetoomuksen allekirjoittajat olemme sitä mieltä, että nyt on aika tunnustaa brittityyppinen sheltti ja amerikkalaistyyppinen sheltti kahdeksi eri roduksi.


3: GERMAN

Shetland Sheepdog - Trennung der Rasse

Petition zur Anerkennung des Amerikanischen Shetland Sheepdogs als eigene Rasse

Der Shetland Sheepdog wurde vom UK Kennel Club das erste Mal 1914 als eigene Rasse anerkannt. Die ersten CCs (Champion Anwartschaften) wurden im Jahre 1915 vergeben und seit diesem Zeitpunkt wurden die historischen Daten des Shelties dokumentiert und gesammelt. Der Schottische Shetland Sheepdog Club ist im Jahre 1909 entstanden gefolgt von dem English Shetland Sheepdog Club 1914.

Die Rasse ist zu diesem Zeitpunkt allmählich in vielen Ländern auf der ganzen Welt beliebter geworden. Australien und Neuseeland haben Clubs gegründet in denen Züchter, für viele Jahre, Shelties aus England importiert haben. Dies war mit vielen Strapazen für die Züchter selbst verbunden und doch haben diese immer nach dem Standard des Herkunftslandes gezüchtet. In Skandinavien wurden ebenfalls sehr erfolgreich Shelties aus Großbritannien importiert. Auch dort wurden Züchterclubs gegründet, um den korrekten Typen entsprechend dem UK Standard, zu beschützen und zu unterstützen.

Dänemark hat den ersten Club im Jahre 1948 gegründet, gefolgt von Norwegen 1964, Schweden 1967 und Finnland im Jahre 1984. Viele andere europäischen Länder, alle unter dem FCI, welcher ebenfalls den Standard des Herkunftslandes übernommen hat, haben Züchterclubs. Frankreich, Deutschland, Belgien, Holland, Italien und Russland. Über viele Jahre haben alle diese Länder typvolle Shelties gezüchtet die sehr nahe den Shelties der englischen Züchter kommen, um auch den Typ des Herkunftslandes zu unterstützen.

Der erste Shetland Sheepdog wurde bereits Anfang des 20. Jahrhunderts nach Amerika exportiert. ASSA (American Shetland Sheepdog Association) wurde im Jahre 1929 gegründet. Seit dieser Zeit hat sich diese Rasse in diesem Land zu einem anderen Typen entwickelt, der dem Shetland Sheepdog in UK nicht mehr gleicht, sowie dem Sheltie in anderen Ländern. Es wurde ein eigener Standard verfasst, der das Ergebnis liefert, dass nun diese Shelties in Amerika stärker gebaut sind und einen übertriebeneren Typen entwickelt haben, der anders ist als jener in Großbritannien. Viele würden sagen, dass der Shetland Sheepdog in Amerika nun zu einer eigenen Rasse geworden ist.

In den letzten Jahren ist die Anzahl an amerikanischen Shelties die nach Australien oder Skandinavien exportiert worden sind enorm gestiegen. Auch in diversen europäischen Ländern hat der US - Import einen Aufschwung erlangt. Den amerikanischen Typen bewundern viele Menschen und haben nur noch wenig Interesse am Unterstützen des eigentlichen Typen und Charakter des ursprünglichen Shetland Sheepdogs.

Die aktuelle Situation in vielen Ländern auf der Welt ist sehr erschreckend für alteingesessene Züchter, die den englischen Typen züchten. Viele junge bzw. neue Züchter favorisieren nun den amerikanischen Typen und bewerben diesen. Durch diesen rasanten Anstieg an amerikanischen Shelties in diversen Ländern droht nun dieser Typ den englischen zu dominieren.

All die Arbeit die sich etablierte Züchter über die Jahre angetan haben, um typvolle, charakterstarke Shelties aus England zu importieren, über Linien nachzudenken und den korrekten Typen zu züchten, wird so zunichte gemacht.

In England sind bereits Shelties mit amerikanischem Typ die an Shows teilnehmen. Mit diesen Shelties wird auch gezüchtet. Es wird also nicht mehr lange dauern bis die Situation auch in Großbritannien so sein wird wie in Europa, Australien oder Schottland. Etablierte Züchter in UK sehen bereits den Untergang dieser einheimischen britischen Rasse kommen.

Auf der ganzen Welt entsteht bei vielen Leuten das Gefühl, dass nun der Zeitpunkt gekommen ist, an dem der Shetland Sheepdog in zwei Rassen geteilt werden soll. Zum einen der Shetland Sheepdog (mit dem Standard der in England festgelegt wird) und der Amerikanische Shetland Sheepdog (der einen eigenen Standard hat). Diese zwei verschiedenen Standards ähneln sich schon, jedoch gibt es einige wichtige Unterschiede.

Die Gesundheit ist ein weiteres wichtiges Argument für einen Split. Der amerikanische Shetland Sheepdog leidet vermehrt an manchen Krankheiten, die beim englischen Sheltie kaum auftreten bzw. sehr selten sind. Unter anderen werden hierbei das „Willebrands Syndrom“ und DM (Dermatomyositis) genannt. Diese Probleme können, wenn die Linien gemischt werden, dann auch bei den englischen Shelties vermehrt auftreten. Immer mehr und mehr verbreiten sich diese Krankheiten die aber in vielen Ländern noch sehr unbekannt sind.

Es gibt auch andere Rassen die erfolgreich getrennt wurden unter anderen der Cocker Spaniel und der Amerikanische Cocker Spaniel sowie der Staffordshire Bull Terrier und der Amerikanische Bull Terrier und jetzt sind wir der Meinung, dass die Zeit gekommen ist und der Shetland Sheepdog und der Amerikanische Shetland Sheepdog als zwei separate Rassen anerkannt werden sollen.


4: FRENCH

Pétition pour la reconnaissance du berger des Shetland américain (American Shetland Sheepdog) en tant que race distincte


Le berger des Shetland a obtenu une classification séparée par le Kennel Club britannique en 1914, et les premiers certificats de championnat furent attribués en 1915. Depuis, l'histoire de cette race britannique native a été bien documentée par ses « gardiens ». Le Scottish Shetland Sheepdog Club (Écosse) fut formé en 1909, suivi en 1914 par l'English Shetland Sheepdog Club (Angleterre).


Progressivement, cette race est devenue très populaire dans de nombreux pays du monde. L'Australie et la Nouvelle-Zélande disposent de clubs qui lui sont dédiés, dont les éleveurs importent depuis des années des animaux depuis le Royaume-Uni. Ils ont ainsi établi leurs propres souches tout en maintenant le standard du pays d'origine. Les pays scandinaves ont eux aussi importé avec beaucoup de succès des Shetland élevés au Royaume-Uni et formé des clubs de race pour protéger et maintenir le type correct conformément au standard britannique. Le Danemark a établi son club de race en 1948, la Norvège en 1964, la Suède en 1967 et la Finlande en 1984. De nombreux autres pays européens possèdent également des clubs de race, tous placés sous la tutelle de la FCI, qui adopte le standard du pays d'origine : la France, l'Allemagne, la Belgique, les Pays-Bas, l'Italie et la Russie. Au fil des ans, ces pays ont donné vie à de beaux bergers des Shetland et ont établi des liens étroits avec les éleveurs britanniques afin de maintenir le type correct.


Les premiers bergers des Shetland furent exportés aux États-Unis vers 1900, et l'American Shetland Sheepdog Association fut fondée en 1929. Depuis, la race y a évolué pour devenir un type différent de celui élevé au Royaume-Uni et dans le reste du monde. Un autre standard a été rédigé et, par conséquent, le Shetland américain est plus lourd et son type est nettement plus exagéré que celui d'origine. C'est pourquoi beaucoup pensent que le Shetland américain est devenu une race différente.


Au cours de la dernière décennie, nous avons observé une augmentation progressive du nombre de Shetland importés des États-Unis par des exposants en Australie et en Scandinavie (ainsi que certains pays européens) qui "admirent" ce type différent et qui ne s'intéressent pas au maintien du type et du caractère du berger des Shetland d'origine.


À présent, la situation dans de nombreux pays est très perturbante pour les éleveurs établis, car les personnes en faveur du type américain influencent parfois les nouveaux éleveurs, et ils risquent de dominer la race dans ces pays en promouvant le type américain. Par conséquent, tout le travail effectué par les éleveurs qui s'efforcent depuis des années de maintenir le type correct en continuant d'importer des animaux de première qualité du Royaume-Uni est en voie de devenir obsolète.


Au Royaume-Uni, des chiens de type américain commencent à apparaître dans les concours et les élevages. Les éleveurs britanniques feront donc bientôt face à une situation similaire. Les éleveurs établis et bien informés craignent qu'il s'agisse du début du processus de disparition d'une autre race britannique native.


De nombreuses personnes dans le monde entier sont convaincues que la race devrait désormais être divisée entre le berger des Shetland (Shetland Sheepdog), standard défini par le Kennel Club, et le berger des Shetland américain (American Shetland Sheepdog). Les deux standards sont similaires, mais il existe des différences prononcées entre les deux.


L'autre préoccupation majeure est que le Shetland des États-Unis présente diverses maladies héréditaires qui, pour le moment, sont très rares chez les animaux élevés selon le standard britannique. La maladie de Von Willebrand et la dermatomyosite familiale, par exemple, constituent un problème pour les éleveurs américains. Si les lignées sont croisées, il est possible que ces affreuses maladies commencent à se répandre dans des pays où elles sont extrêmement rares à l'heure actuelle.


D'autres races ont été divisées avec succès, notamment l'épagneul cocker et l'épagneul cocker américain ou le Staffordshire Bull Terrier et l'American Staffordshire Terrier. Nous pensons donc que le moment est venu de reconnaître le berger des Shetland et le berger des Shetland américain comme deux races distinctes.


Share for Success